Toinen kesä

Vietin kesä- ja heinäkuun opintovapaalla ja seuraavat viisi viikkoa lomalla, joten tänä kesänä oli mukavat mahdollisuudet olla maalla. Leppoisasta ympäristöstä huolimatta kesä oli aktiivinen. Alkukesästä työstin opinnäytetyötäni, lähinnä kirjoitin teoriataustaa, tein haastatteluja ja litteroin niitä tekstiksi. Elokuussa isännän aloitettua lomansa suurin osa ajasta kului keittiöremontin parissa, josta tosiaan lisää vähän myöhemmin.

Keittiöremontin lisäksi talolla tehtiin pieniä kunnostustoimia siellä täällä. Nuohooja oli viimeksi käydessään huomauttanut, että katolle pitäisi päästä helpommin, joten päärakennuksen takapihan puoleiselle sivulle tehtiin uudet, tukevat tikkaat painekyllästetystä puusta. Saunan eteinen purettiin kokonaan ja navetasta kuskattiin muutenkin valtava määrä tavaraa jäteasemalle. Pihalla uusittiin pari kukkapenkkiä.

Navetan edessä on pieni pelto, jossa kasvoi tänä kesänä perunaa, kaalia, herneitä ja pari maustekasvia. Parhaan sadon antoi lehtikaali, josta tehtailtiin lehtikaalisipsien lisäksi paljon sämpylöitä ja kasvispullia. Takapihalta saatiin omenoita (vanha omppupuu on herännyt henkiin!), viinimarjoja, karviaisia ja pieni määrä luumuja.

Metsämarjoja kerättiin tänä kesänä laiskasti, jotenkin hommaan ei vaan tuntunut riittävän aikaa tai kärsivällisyyttä. Sen sijaan kantarellisaalis oli mahtava, paras ikinä! Yleensä sieniä ei edes etsitty, metsälenkeillä koirien kanssa niitä vaan tuli vastaan. Elokuun lopussa oli pakko piirtää ihan kartta parhaista apajista, jotta muistetaan tarkistaa ne ensi vuonna 😀

Järvelle ei ehditty kuin kerran, mikä kieltämättä vähän harmitti! Kalaa ei siltä ainokaiselta soutureissulta saatu, mutta keli oli kaunis ja osuttiinpa samalla seuraamaan rantapellolla laiduntaneen lehmälauman virkistäytymistä kaislikossa. Lehmissä on jotain ylivoimaisen sympaattista.

Vanha hella a.k.a. kesäkeittiö 😀

Jos ensimmäinen (loppu)kesä meni lähinnä torppaan totutellessa, oli tämä toinen selvästi erilainen. Nyt paikka tuntui jo omalta. Vietin jopa useita vuorokausia yksin talolla, vaikka kieltämättä siellä itsekseen yöpyminen hieman jännittääkin. En oikein osaa sanoa miksi, mitään pahaahan tilalla ei ole tiettävästi tapahtunut ja tykkään kyllä kovasti maaseudun rauhasta ja hiljaisuudesta. Illan hämärtyessä mielikuvitus lähtee vaan välillä laukkaamaan. Lohdullista oli huomata, että muillakin tuttavapiirissä on ollut samoja tuntemuksia. Ja avautuihan kirjailija Jari Tervokin vaimoineen viikko sitten iltapäivälehdessä, että pimeys ja rasahdukset mökillä voivat pelottaa. Ehkä siihen ajan myötä vähän siedättyy, toivotaan.

Advertisement

Ihana elokuu

Vaikkei kulunut kuukausi talolla ollutkaan pelkkää onnea ja auvoa, elokuu oli kuitenkin melko ihana. Touhukas, rento, maanläheinen.

Ehdin kaivata oikeastaan vain kolmea asiaa: nopeaa nettiyhteyttä, suihkua ja sushia. Tyhjänpäiväisen naamakirjailun vähentyminen teki varmasti allekirjoittaneelle vain hyvää, mutta mm. remppahommiin liittyvissä tiedonhakutarpeissa etanamainen mobiilinetti oli rasittava. Blogiakaan ei viitsinyt päivittää, koska netti. Suihkua kaipasin hetkittäin. Heiluttuaan lämpimän kesäpäivän remonttihommissa on kieltämättä vähän raskasta kantaa vettä saunaan ja odottaa padan lämpiämistä, jotta pääsisi pesulle. Sushi-ikävä tuli vähän yllätyksenä, mutta helpotti poikettuamme Ikea-reissun yhteydessä Hanko Sushin lounaalla.

Mitä elokuun aikana sitten saatiin aikaiseksi?

• Pihapiiri aidattiin ja pihatielle tehtiin portti
• Osa päärakennuksen ikkunakarmeista kunnostettiin
• Päärakennuksen ulko-ovi ja kuistin valkoiset osat maalattiin
• Navetan etupuolen ovet ja ikkunakarmit maalattiin
• Aitan ovet maalattiin
• Ruokakomero purettiin, maalattiin ja sinne hankittiin ekovessa (vielä asentamatta)
• Pihapiiriä raivattiin käsin ja raivaussahalla
• Omena- ja luumupuut sekä karviais- ja viinimarjapensaat kunnostettiin
• Toiseen rantaan viety soutuvene haettiin omaan venevalkamaan
• Käytiin läpi kaikki tilan rajapyykit ja parennettiin paikoin niiden merkkejä
• Tehtiin kaupat pankissa, ilmoitettiin omistajan vaihtuminen mm. sähkö- ja vakuutusyhtiöille
• Hankittiin kammariin uusi sänky ja nojatuoli

Ja remppahommien vastapainoksi ainakin

• Testattiin paikkakunnan kahvi/kalja/ruokapaikkoja
• Saunottiin, juotiin kaljaa ja siideriä, laulettiin karaokea
• Kalastettiin huonolla menestyksellä
• Käytiin koirien kanssa lenkeillä ja treenattiinkin pienimuotoisesti
• Käytiin agilitykisoissa ja koiranäyttelyssä
• Nautittiin oman maan antimista, kuten perunoista ja karviaisista
• Ihmeteltiin kurkien, oravien ja muiden eläinten puuhia
• Tehtiin tuttavuutta paikallisten kanssa (kivaa, kun ihmiset tuli juttelemaan :))
• Naureskeltiin vintiltä löytyneille ikivanhoille porno- ja naistenlehdille

Neljän maalla vietytyn viikon jälkeen ei olisi tehnyt mieli palata ihmisten ilmoille. Mitä tärkeää meille täällä on? Ja miten se talo siellä nyt pärjää? Jäämme odottamaan seuraavaa viikonloppua maalla ja pohtimaan tulevaisuuden ratkaisuja.

Kohta siellä

Ensi sunnuntaina asetumme talolle noin kuukaudeksi. Myönnetään, vähän jännittää. Vaikka paikka on todella tuttu, en ole yöpynyt talossa vuosiin ja näin pitkiä jaksoja tuskin koskaan. Toki elokuun aikana lienee tarvetta majoittua jokunen yö muuallakin, mutta pääsääntöisesti vietämme tulevat lomaviikot talolla.

Eilen juttelimme siitä, miksi paikkaa pitäisi kutsua. Mökki? Kyseessä ei ole sellainen tyypillinen suomalainen vapaa-ajan paikka järven rannalla, jonne ryysätään perheautolla viikonlopuksi. Tila? Onhan siinä navetta ja peltoa, muttei sellaista toimintaa kuin maa- tai metsätiloilla yleensä. Isäntä totesi kutsuvansa paikkaa mieluiten taloksi. Itselleni tulee talo-sanasta sellainen mielikuva, että kyseessä olisi omakotitalo, jonne muutetaan asumaan vakituisesti. No kuka tietää, ehkä joskus muutetaankin… Ehkä minäkin puhun siis talosta, tutummille ihmisille käytän toki paikan erisnimeä.

Saamme talon kylkiäisinä runsaasti irtaimistoa ja hyvä niin. Tällä viikolla ollaan kuitenkin katseltu myös kotoa jonkin verran tavaraa, jonka viemme maalle. Lähinnä liinavaatteita, astioita, remontoinnissa tarvittavia työvälineitä… Lisäksi autoon asennettiin jo pari viikkoa takaperin peräkoukku, jotta voidaan myöhemmin kuskata peräkärryn kanssa isompia kuormia.

Juuri tämän kummemmin emme ole tulevaan valmistautuneet. Pelkkää orjatyöleiriä elokuusta ei ole tarkoitus tehdä, vaan aikaa jätetään myös lähimetsissä samoilulle ja tutkimusmatkoille lähiympäristöön. Mennään sinne, katsellaan ja mietitään mitä seuraavaksi.